Kymiyhtiön Kuusankosken tehtaiden sankarivainajien muistotaulut paljastettiin juhlavasti

Kymin Osakeyhtiön Kuusankosken tehtaiden palveluksessa olleiden sankarivainajien muistotaulut paljastettiin kansallisena Kaatuneitten muistopäivänä 21.5. juhlavassa tilaisuudessa Pro Patria -muistomerkillä yhtiön entisen ammattikoulun puistossa. Spektroliitistä tehtyyn seitsemään tauluun on kaiverrettu yhteensä 183 sankarivainajan nimi.

Kutsuvieraita ja yleisöä tapahtumassa kävi noin 150 henkilöä. Juhlaa kunnioittivat läsnäolollaan myös paikallisen Sotaveteraanien yhdistyksen edustajat Onni Sarilampi ja Arto Mikkonen, kaupunginjohtaja Marita Toikka ja Suomen puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.

Juhlapuheen piti kenraalimajuri Juha Kilpiä Kouvolasta.  "Kuusankoskitalon yläaulassa olevaan marmoritauluun on kaiverrettu 368:n talvi- ja jatkosodassa kaatuneen kuusankoskelaisen sankarivainajan nimet. Teemme kunniaa heille kaikille, ja tänään muistamme erityisesti 183:a Kymin Osakeyhtiön Kuusankosken tehtaiden palveluksessa ollutta sankarivainajaa."

"Kuusankoskelaisia osallistui raskaisiin torjuntataisteluihin useilla eri rintamilla. Maaselän kannakselle Karhumäkeen sijoitettujen kuusaalaisten vetäytyminen päättyi lopulta Ilomantsin suurtaisteluun. Kuten talvisodan loppuvaiheessa niin nytkin lähes mahdottomalta näyttävässä tilanteessa usko omiin mahdollisuuksiin säilyi, ja Möhkön edustan kuuluisten mottitaisteluiden jälkeen vihollisen eteneminen saatiin lopulta pysähtymään. Kuusankosken miehet kotiutettiin marraskuussa vuonna 1944 Voikkaalla samassa paikassa, mistä he olivat lähteneet sotaan kolme ja puoli vuotta aiemmin."  

Kunnia-airueessa olivat toimihenkilöiden edustajina Mikko Pajari ja Jukka Puustinen sekä Paperiliiton osastojen edustajina Tommi Bragge ja Jorma Timonen. Heidän tehtävänään oli myös muistotaulujen paljastaminen.  Sellutehtaan johtaja Markku Laaksonen ja paperitehtaan johtaja Matti Laaksonen laskivat seppeleen Pro Patria –muistomerkille.

Kuusankosken kirkkokuoron esityksinä kuultiin 'Veteraanin iltahuuto' ja 'Finlandia', säestäjänä kanttori Jarmo Kukkonen. Koskelassa vierailla oli kahvittelun lomassa mahdollisuus tutustua talvi-ja jatkosodan aikaiseen kuvanäyttelyyn ja katsoa videoesitystä tehtaiden toiminnasta 1940-luvulla. Esillä olevat kuvat on pääosin etsinyt ja valinnut aktiivisesti sotahistoriaa harrastava Ismo Taskinen Kymin suojeluosastolta.

Sankarivainajien nimien kokoaminen oli laaja-alainen ja tarkkuutta vaativa tehtävä, josta vastasi tutkija Janne Perätalo. Muistolaatat on suunnitellut arkkitehti Anssi Junkkari, ja ne on valmistettu kiviveistämöllä Voikkaalla.  Asiantuntija-apua tapahtuman suunnitteluun saatiin kulttuurineuvos Eero Niinikoskelta

Pro Patria -toimikunnan puheenjohtajana toiminut henkilöstöpäällikkö Kai Latvala kertoo, että muistolaatoilla tehdas ja henkilöstö haluavat muistaa Kuusankosken tehtailla töissä olleita sankarivainajia.  Henkilöt työskentelivät esimerkiksi paperin tai sellun tuotannossa, kunnossapidossa tai jossakin tukitoiminnossa. Tänä päivänä heidän perheenjäseniään tai sukulaisiaan voi olla Kymin tehtaiden palveluksessa.  

Pro Patria –muistomerkki, Läpi tulen –patsas, paljastettiin syyskuussa vuonna 1958. Se on pystytetty talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden Kymin Osakeyhtiön palveluksessa olleiden muiston kunnioittamiseksi. Sotavuosina Kuusankosken tehtaat olivat osa Kymin Osakeyhtiötä, johon kuului mm.  tuhansia henkilöitä työllistävä metsäosasto ja tuotantolaitoksia muilla paikkakunnilla.  Sodissa henkensä menetti kaikkiaan yli 500 yhtiöläistä.  Lisätietoa muistomerkistä >>

Pro-Patria-ja-muistotaulut-web.jpg
Liitteenä Juha Kilpiän puhe:
Pro Patria_21 5 2017_Kuusankoski_Kilpiä_.pdf
 

Huom! Alkuperäisestä hieman supistettu kuvanäytely on nähtävillä Koskelassa (Koskelankuja 1, Kuusankoski)  arkipäivisin klo 8-16 kesäkuun 1. päivään asti ja 1.8.-18.8.2017 Kuusankosken kirjaston näyttelytilassa.